honey i'm home...

Ajattelin kirjottaa mun vaihtariblogin lopetuspostauksen, kun kerran Suomessaki oon jo ehtiny kaks viikkoa olla. Ikävä takas Uuteen-Seelantiin on kova, vaikka asiat täälläki on tosi hyvin. Mun osalta goodbyet perheen ja kavereiden kanssa oli ihan hirveet. Koko lentomatka Whakatanesta Aucklandiin meniki itkien... Suomessaki oon ehtiny itkee koti-ikävää takas Uuteen-Seelantiin jo muutamaanki otteeseen.

Meiän (mun, Ennin ja Millan) matka Suomeen ei siis menny täysin nappiin niinku jotkut ehkä jo tietääki.. Lyhyesti selitettynä; lento Aucklandista Hong Kongiin laskeutu Manilaan, Filippiineille koneessa löytyneen vian takia. Odotusaika Filippiineillä oli tunnin, jonka jälkeen kerrottiin, että kone jää vuorokaudeks Filippiineille. Seuraavaa lentoa Hong Kongiin odotettiin about 4 h. Pieni paniikki iski siinä vaiheessa, ku tajuttiin, et Hong Kongin lentokenttä on tooosi iso ja kuultiin, että siellä tarvis ainaki kaks tuntia löytää omalle portille. Jos meiän lento Filippiineiltä ois lähteny ajoissa meiän ois pitäny olla täysin fine, noh lento lähti melkein tunnin myöhässä. Muutamat kyyneleetki siinä tirautettiin, koska tää myöhästyminen tarkotti sitä, että perillä oli alle kaks tuntia meiän lentoon Helsinkiin ja seuraava lento Suomeen ois lähteny 24 h päästä edellisestä... Hong Kongissa lähettiin heti buustaamaan kohti porttia ja loppuen lopuks meille jäi vielä noin tunti aikaa ennen Finnairin lentoa Helsinkiin. Siinä välissä ehittiin juosta vielä lentokentän toiseen päähän sanomaan final goodbyes mm Lukakselle ja Elinille.❤️  

Suomeen tullessa tuli taas pienenä järkytyksenä, miten kylmältä muutama miinus aste tuntuu, ku tulin Uuden-Seelannin alkukesästä kylmään ja pimeeseen Suomeen. Nyt niihinki on jo totuttu! Tällä hetkellä musta tuntuu, ku oisin ollu täällä melkein koko vuoden. Kuitenki tuntuu, et just vasta tulin vaihosta, kaikki kotona ja Suomessa on taas outoa ja uutta. Päällimmäisenä mielessä sään lisäks on oikeanpuoleinen liikenne... Mähän katon aina väärään suuntaan, ku ylitän tien.. Seki alkaa mennä jo parempaan päin, mut ekoina päivinä se oli oikeesti pelottavaa. Eihän tavasta, jota oot tehny semi kauan pääse niin vaan eroon, vaikka kuinka tiedostaisit, et Suomessa on eripuoleinen liikenne. Osa kavereiden jutuistaki on menny tän vuoden osalta ihan ohi ja on ihan outoa kuulla, miten paljon mun vaihon ajassa onkaa ehtiny tapahtua. Toisaalta kyllähän mullaki tapahtu vaikka ja mitä tuolla toisella puolella maapalloa.

Koulun alotinki heti seuraavana päivänä, ku olin tullu kotiin, joten minkäänlaista lepoa ei siinä ehtiny ollakkaan. Jetlag paino aika vahvasti päälle ja ekan viikon ajan heräilin aina kolmen aikoihin yöllä. Nyt tottakai alan olla jo ihan Suomen aikavyöhykkeen ajassa. Ekat päivät koulussa meniki vähän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, enkä oikeestaan ees ymmärtäny, mitä tunneilla puhuttiin. Onneks tässä jaksossa on kuitenki vaan neljä kurssia, et saa oikeesti vähän chillailla ja totutella takas lukioon paluuta. Nyt kans, ku käyn sekä uuden että vanhan ops:in mukaan vähän vaikeuttaa kirja-asioissa. Normaalisti saisin suoraan kirjat lainaan sisaruksilta tai kavereilta, mut nyt pitääki ostaa täysin uudet kirjat. Täähän tottakai helpottuu ens vuonna, ku tän vuoden ykköset alkaa myymään uuden ops:in kirjoja käytettynä. 

En oikeesti vois olla kiitollisempi tästä mahollisuudesta, jonka oon saanu; muuttaa toiselle puolelle maailmaa ja kokea ja nähdä niin paljon. Tää vuos on opettanu mulle ihan hirveesti ja tuntuu, ku oisin ihan eri ihminen, ku mitä olin lähtiessä. Oon paljon itsevarmempi, itsenäisempi ja henkisesti "kypsempi". Muuten matkalta mukaan onki tarttunu mm sujuva enkku, toinen rakastava perhe ja elinikäisiä ystäviä. Mul on kyl ollu elämäni paras vuos, jonka tuun muistaa aina!🇳🇿❤️ 

Saa nähä, jos mä vielä jossain vaiheessa kirjotan postauksen, miltä tuntuu muutaman kuukauden jälkeen kotona.

AKL-HKG

VIIMESIÄ VIEDÄÄN...

Suunnilleen viikko siitä, ku viimeks kirjotin eli taas viikon lähempänä kotiinpaluuta. Alotan mun matkan nimittäin huomenna. Huomenna lennän siis Aucklandiin, jossa yövyn ja tiistaiaamuna alkaaki lopullinen kotimatka. Tää tuntuu niin epätodelliselta...

Aattelin nyt kertoo lyhyesti viel viimesen viikon tapahtumista, ennen ku oonunohtanu kaiken lähtöstressin myötä... Pahottelen, ettei tältä viikolta oo yhtä ainutta kuvaa... oon yrittäny jättää puhelimen kotiin ja oikeesti nauttia hetkestä.

Tiistaina 29.11. mentiin mun tukiperheelle dinnerille, jonka jälkeen mun kavereita tuli meille viel viimeseks sleepoveriks. 

Keskiviikko 30.11. meni Laurenin kanssa pretty much siivoomiseen tiistai-illan/yön jäljiltä. Illalla vielä chapterin viimenen end of month bbq.

Torstaina 1.12. oli mun vuoro tehä 5-star dinner mun host perheelle. En tienny, miten voisin kiittää mun perhettä siitä, et ne on hostannu muo koko vuoden. Ne on kuitenki aina tosi innoissaan, ku kokkaan jotain, joten päätinki antaa "dinner voucherin". Annoin siis kortin, joka oli samalla "lahjakortti", et ne sai valita päivän, jolloin kokkaan niille viiden tähden illallisen (kortissa oli maininta i will try my best😂). Mun perhe innostu siitä tosi paljon ja Liaki sano, et tätä iltaa oli odottanu siitä asti, ku annoin sen kortin. Mun tekemä illallinen koostu kolmesta ruokalajista. Alkupalaks lämmin porkkanakeitto raejuustolla, pääruokalana pesto and parmesan cheese filled chickenbreasts wrapped with bacon and mushroom risotto + salad, jälkkärinä lemon cheesecake. Näistä mitään en ollu kokeillu aikasemmin. En ollu myöskään ikinä ennen kokannu sienistä mitään tai tehny juustokakkua. Nyt kuitenki ihan hyvällä menestyksellä sain kokonaisen illallisen aikaan. Mun perhe tykkäs tosi paljon, josta olin tosi ilonen. Olis ollu vähä epäonnistunu dinner, jos kukaan ei ois ees tykänny.😂

Perjantaina 2.12. meil oli meiän year 13 break up Ohopessa. Vietettiin muutama tunti Ohope beachilla surffaten ja uiden. Meil oli kans bbq, jonka jälkeen vielä viimeset kuvat yhtenä ryhmänä ja sit onki vuos done ton luokan kaa..

Lauantaina 3.12. oli Adyn ja Freddien järjestämä viimenen bonfire beachilla. Niin monet hyvästit jouduttiin taas sanomaan, etten oikeesti tuu kestää sirä, ku sanon heipat kavereille ja perheelle...💔 muut vaihtarit oli iha kauhuissaan, ku en oo ees alottanu pakkaamista ja oon lähössä päivää muita aiemmin.. hehe hups 

Tänään sunnuntaina 4.12. meil oli picnic lunch on the beach! Muuten päivä meni vielä surf clubilla ja myöhemmin mentiin vielä bbq dinnerille. Pakkaamisen alotin pari tuntia sitte ja sain senki homman hoidettua. Nyt nukkumaan ja huomenna aikanen herätys ja aamupäivällä nokka kohti Whakatanen lentokenttää. Paniikki/hermoromahdus on ollu jo aika lähellä, mut nyt voin sanoo olevani onnellinen siellä, missä oon.❤️

FAREWELL x 2

Nää viikot kuluu jo ihan huomaamatta... Viime viikko oli kuitenki tosi kiva! Keskiviikkona 23.11. luettiin Niamhin kanssa yhessä kokeeseen, jonka jälkeen lähettiin mun host-äidin kanssa about puolen tunnin ajomatkan päässä olevalle baylle. Siel vietettiin melkein koko ilta ja enemmänki aikaa oltais voitu siellä viettää. Toi on ihan unelma paikka! En osaa oikeen kuvailla tota paikkaa muuten ku ihana beach, sellanen paradise, mut eiköhän kuvat kerro aika paljon. Sää oli tosi lämmin ja oikeesti jopa kuuma. Niamhin kaa pidettiin kunnon photoshoot ja oikeesti melkein joka hetkestä löytyis kuvia😂 

Torstaina 24.11. mulla oli mun statistics koe! Must tuntuu, et se saatto jopa mennä ihan hyvinki. En vaa ymmärrä, miten muut oli niin nopeita, et jäin saliin reilu tunniks viel sen jälkeen, ku muut oli jo lähteny... Illalla oli vielä tämmönen pechakucha- juttu. Se on siis semmonen, et kuka vaan voi valmistella oman esitelmän ja tulla jakamaan sen tonne. Yks esitelmä kestää reilu 6 min ja se on niinku 20 images x 20 seconds. Täl kertaa Freddie kerto oman AFS-tarinansa, jonka takia sinne meninki. Pechakuchan jälkeen mun oli tarkotus mennä Richellelle yöks, koska perjantaiaamuna lähettiin aikasin ajamaan kohti Rotoruaa. Aloin kuitenki saamaan semmosia tosi epätavallisia viestejä Richelleltä. Automatkalla Richellelle ajattelin, et täs on nyt jotain outoo ja mun host-äiti vaan vastas, et ei se varmaan vaan odottaa suo jo. Perille päästyä kaikki hyppäs yhtäkkii nurkan takaa ja huus: "SURPRISE!" Mun sydän alko pumppaa ihan hulluu vauhtii, ku säikähin nii paljo XD Siel oli siis koko meiän kaveriporukka ja ne oli järkänny aikaset ylläriläksiäiset! (host- äiti siis ties asiasta jo automatkalla) Meil oli ihan sairaan hauskaa, lähetettiin ilotulituksii, biletettiin ja poltettiin vähä koulukirjoja ja tais siinä muutama koulupukuki palaa.😂😂😂 tämmöset yllärit on ihan parhaita! En voi ees sanoin kuvailla kuinka kiitollinen oon mun kiwi-kavereista! Vieläki muistan kyl ne ekat awkward keskustelut niiden kaa ja oon tosi ilonen, et meist oikeesti tuli näin hyvii kavereita❤️ hulluu vaan ajatella, et neki pitää jättää viikon päästä.😰

Perjantaina 25.11. lähettiin siis porukalla ajamaan kohti Rotoruaa. Rotoruassa mentiin Lugeen! Se on siis semmonen mäkiautorata. Mentiin gondolalla ja tuolihisseillä ylös ja laskettiin vauhilla alas. Aluks mentiin ihan rauhallisesti, mut viimesessä laskussa meinasin lentää muutamaanki otteeseen laitojen yli ku törmäsin kurvissa kovassa vauhissa siihen reunaan.😆 Rotoruassa meniki melkein koko perjantai.

Lauantaina mentiin Adyn ja Freddien kanssa auttaa Ohiwa Harbourin Clean Up dayhin, jossa leikattiin Mangrov-kasveja. Ne kasvit oli semmosessa ihan mudassa, et siel meinas koko ajan jäädä jumiin.😂 Se oli kyl ihan hauskaa luistella mudassa. Ja tietty tän kovan työn jälkeen saatiin mehua ja makkaroita. Illalla oliki AFS Christmas party ja Farewell. Se oli taas bbq, jonne tuli kaikki meiän chapteriin tänä vuonna kuuluneet. Ja taas, ei niiltä kyyneleiltä enää vaan pysty välttyä...

Sunnuntai oliki lazy day, koska olin vähän kipee ni yritän vaa parantua. Tänään kävin läpi tavaroita, et mitkä jää tänne ja mitä tulee mun mukana Suomeen. Käytiin kans host-äidin kaa pyöräilee 25 km dunes trail, joka oli tosi cool. Oon siis oikeestaan koko mun vaihon aikana halunnu tehä ton, mutten ikin ollu saanu aikaseks. Nyt ku enää viikko jäljellä ni pakko tarttua tuumasta toimeen!😂 Tän viikon jokasena iltana onki jo ohjelmaa, joten se saa tän viikon tuntumaan entistä lyhyemmältä! Tällä hetkellä kotiinpaluun fiilikset onki täysin sitä, että en haluu lähtee. Voisin vaan jäädä tänne❤️🌴 varsinki torstain jälkeen tuli tälläset fiilikset. Tottakai, onhan se kiva nähä perhettä ja kavereita Suomessa, mutten haluu jättää koko vaihtoa ja mun perhettä, kavereita ja elämää Uudessa-Seelannissa taakse. Must tuntuu, etten oo vielä ees valmis lähtemään täältä. Katotaan, mitä viimenen viikko tuo tullessaan...

Girlsss💖

afs ebop💕

WELLINGTON🏙🏔💨

Viime postauksessa kerroinki, et oon lähössä muutamaks päiväks Wellingtoniin. Saavuin siis keskiviikkona 9.11. klo 8.20 pm Wellingtonin päärautatieasemalle kymmenen tunnin bussimatkan jälkeen. Sieltä Ina, Sophie (Inan host-sisko Sveitsistä) ja Aino (Christchurchista) tuli hakemaan muo ja lähettiinki Inalle ja Sophielle Tawaan, jossa me kaikki yövyttiin. Torstaiaamuna lähettiin kaupungille brunssille ja siitä jatkettiinki kiertelemällä vähän muuta keskustaa. Myöhemmin keskustaan tuli kans pari muuta meiän vaihtarikaveria, joten oli ihan super kivaa vaan hengailla niiden kanssa eri kahviloissa ja muuta! Illalla mentiin vielä Inan ja Sophien host-perheen kanssa dinnerille viettämään Inan fake birthdaytä! Inalla ei siis oo synttäreitä vaihdon aikana, joten Inan host-perhe järjesti fake birthdayn!

🚂🚂🚂

Käytin kans junaa ekaa kertaa vaihon aikana😂🚉

brunssi😋🍳🍞

🇨🇭🇫🇮🇫🇮🇩🇰🇫🇮

Perjantaina syötiin aamupala kotona, jonka jälkeen suunnattiin taas kaupungille. Tällä kertaa yritettiin oikeesti tehä kans turistijuttuja ja mennä tourille parlamenttitaloon, mut ne oliki jo niin täynnä, ettei sit päästykkään. Lähettiinki siitä sitte takas keskustaan muiden vaihtareiden kanssa, josta melkein vahingossa jakauduttiin eri ryhmiin. Ite päädyin yhessä Sophien, Ainon, Noran (Ruotsista), Lukaksen (Tanskasta) ja Bazylin (Sveitsistä) kanssa kävelemään Mount Victorialle. Toi oli tosi kiva kävellä ja huipulla oli kyl kivat maisemat, vaikka sää nyt oliki mitä oli. Huipulta suunnattiinki nokka kohti vohvelikojua, jonka kautta Friday Night Food Marketille! Siellä tavattiin taas kaikki muut vaihtarit, joista oltiin aiemmin erkaannuttu. Ilta oli tosi kiva kaikkine vohveleineen namnamnam... En oikeesti ees tienny, et tääl osataan tehä noin hyvii vohveleita, yllätyin kyl positiivisesti! Illalla ennen kotiinlähtöä oli kaikista vaikein osa... jäähyväiset. Jouduin siis sanomaan kaikille 'lopulliset' heipat, eli en tuu näkemään niitä enää mun vaihtovuoden aikana. Itkuilta ei todellakaan säästytty. Iriksen (Norjasta) kanssa itkettiin ihan huolella, ku piti sanoo heipat. Iriksen tapasin jo mun vaihdon ihan alussa meiän Gateway Campillä, joten heipatki oli kyllä aika itkusat.. Kuitenki vielä lauantaiaamuna mentiin kaupungille aamupalalle ja nähtiinki osaa vielä sillon. Tän jälkeen heipatkaa ei ollu yhtään nii vaikeet, ku edellisenä iltana ehittiin jo itkeä ja surra niin paljo. Siitä suunnattiin Ainon kanssa kohti lentokenttää, joista me molemmat lennettiin takas host-perheisiin. Toi oli ihan superkiva reissu Wellingtoniin ja oli ihana nähä kaikki vielä viimesen kerran oikeen kunnolla!❤️ Tiiän, et tuun näkemään kaikkia vielä myöhemminki, mut vaikeinta on se, ku ei oikeesti tiiä millon...

🇩🇰🇨🇭🇨🇭🇫🇮🇫🇮🇸🇪

en ees tienny, et kaneli voi olla 'tulista'😂😂😂

🇳🇴❤️

Viime viikolla käytiin Lian kanssa Taurangassa shoppailureissulla ja kävelemässä Mount Maunganuille! Kävely oli ihan kiva, sato kaatamalla eikä huipullakaan mitää nähny, ku oli ihan sumussa/pilvessä. Hauskaa meil kuitenki oli.😂 Muuten viime viikolla kävin muutaman kerran townissa ja koululla, luin kokeisiin ja kävin tekemässä enkun kokeen. Lauantaina mentiin koko perheen kaa jet boat ridelle Motu-joelle. Toi oli cool, vähä lähialueenki sightseeingiä. Sunnuntaina koko päivä meniki beachilla ja surf clubilla. Muutaman viime päivän säät on ollu kans tosi ihanii ja kesäsii😍

Tänään ja maanantaina onki ollu vaa kokeisiin lukemista ja käytiin kans tosi kivalla kävelyllä Ohiwa Harbourissa. Nyt mulla onki tasan kaks viikkoa Uudessa-Seelannissa jäljellä... Maanantaina 5.12. lennän Whakatanesta Aucklandiin, jossa yövyn ja aamulla suuntaanki Hong Kongin kautta Helsinkiin! Hulluu miten aika voikaa mennä näin nopeesti...?!?!? En oo vieläkään ihan varma, et oonks oikeesti sisäistäny tätä...Mut onhan se pakko myöntää, et ihan kivahan se on tulla Suomeen, vaikka ikävä kyllä tulee.💙

Mt Maunganui - alkuvaiheessa, ku vielä näki muutaki ku pilviä...

pitäähän nyt ottaa turisteilustaki omassa townissa kaikki irti😎

 käytiin jet boat ridellä hämähäkkiluolassa🕷😬😂

Ohiwa & Ohope

thanks for modelling🐑🐑

GRADUATION & END OF STAY CAMP🎓🎉

Sinne meni viimesetki koulupäivät Uudessa-Seelannissa... Meil oli torstaina 3.11. viimenen koulupäivä, jolloin meil oli vaan morning tea with staff. Se oli siis brunssi kaikille year 13, opettajille ja henkilökunnalle. Illalla oli kans koulun senior prize giving ja graduation. Tää oli aika samanlainen tapahtuma, ku kevätjuhlat Suomessa, oli puheita ja jaettiin kaikenlaisia stipendejä ja palkintoja. Prize giving kesti aika pitkään, koska palkintoja jaettiin kolmelle eri vuosiluokalle. Illan aikana tehtiin pariinki otteeseen koulun haka. Meiän koulun haka on aika simple, mut ääntä kyllä lähtee! Jotenki vaan rakastan sitä tunnekuohuntaa, jonka meiän hakasta (/haasta, en oo enää ihan varma, miten se suomen kieliopin mukaan kirjotettais) kuulee ja näkee. Muuten ohjelmassa oli paljon palkintoja, muutama kapa haka esitys sekä viimesenä tietty meille year 13:lle tärkein... GRADUATION! Tää on jotenki ihan hullua, mä valmistuin just collegesta, mut Suomeen palattua onki vielä 2,5 vuotta lukioo jäljellä. Uuden-Seelannin graduation eroo niin amerikkalaisesta ku suomalaisestaki valmistumisesta aika paljo. Eli minkäänlaisia hattuja ei valmistumisen yhteydessä saada. Täällä valmistumista ei myöskään juhlita samalla tavalla ku ylppäreitä. Valmistumisen jälkeen oli köksän luokassa kuitenki pientä naposteltavaa valmistuneille ja niiden perheille. Pukukoodina oli kaikille muille vuosiluokille school uniform paitsi valmistuvalle, eli year 13, oli pukukoodina siistit/ juhlavat vaatteet, jonka jokanen sai ite määritellä maunsa mukaan. Opettajilla oli sellaset coolit, mustat karvahupulliset kaavut, joka sai mulle Harry Potterin mieleen. Muuten tää muistutti mun mielestä aika paljo peruskoulun päättötodistusten jakoa, jokanen kutsuttiin yksitellen eteen hakemaan graduation certificate. Lopuks julistettiin vielä house cupin voittaja. En oo ihan varma oonks mä tästä koskaan selittäny, et meiän koulu on jaettu neljään taloon samalla tavalla ku Harry Potterissa. Meiän koulussa talot on Mansfield, Rutherford, Freyberg ja Ngata. Meil on ollu pitkin vuotta monia eri "talojen" välisiä kisoja ja nyt jaettiin koko house cupin voittaja, joka oli meiän talo; Mansfield! Ku kaikki palkinnot ja todistukset tms oli jaettu oli valmistuvan luokan aika johtaa muut ulos. Meiän "graduation-biisiks" oli valittu Bruno Marsin 24k Magic, jonka tahdissa poistuttiinki sit tanssien paikalta. Ainaki meiän koulussa tää oli enemmänki iltajuhla, jonka jälkeen lähettiin leavers-partyihin jatkoille. Koko ilta oli ihan mahtava ja tosi vapaa fiilis, vaik muo odottaaki vielä 2,5 vuotta lukiossa... Nyt edessä enää kaks koetta ja sit mun vaihtovuoden osalta koulu onki taputeltu.

Perjantaina suunnattiinki kohti Aucklandia. Perjantain ja lauantain välinen yö yövyttiin yhellä AFS-perheellä Aucklandissa, josta suunnattiin lauantaiaamuna kohti ite end of stay campia. Saavuttiin Opotiki stylellä tyylikkäästi myöhässä paikalle.. Paikan päällä oli aikaa taas moikata kaikkia ennestään tuttuja vaihtareita. Koko leirillä ei ollu ku pari vaihtaria, joita en ollu nähny aiemmin. Oli kyl tosi kiva nähä meiän South Island famii (josta paikalla tosin oli vaan 3/5)❤️ Leirin pääteemana oli siis kotiin paluu. Meiät jaettiin ryhmiin, joissa sitte juteltiin kaikenlaisia asioita liittyen kotiin paluuseen ja tietty keskustelut aina jotenki suistu raiteilta ja päädyttiin puhumaan jostain ihan muusta.😄 Ohjattu ohjelma oli siis vaan ryhmissä erilaisista asioista puhuminen, joka oli mun mielestä suoraan sanottuna aika turhaa.. Suurin osa asioista oli pretty obvious, mut kyl siel tietty muutamii hyvii vinkkeiki oli! Vapaa-aika oli ihan parasta ja sitä oli paljon! Lauantain aikana ehti tapahtua vaikka ja mitä ja yöllä tuliki nukuttua niinki runsaat ku 2,5 h. Sunnuntaina oli aika sanoa viimeset heipat kaikille, koska muiden lennot on 6.12. vasta iltapäivällä, kun taas Suomeen lähtijöiden lento lähtee 9.00 am. Eli ei ehitä näkee muita enää lähtöpäivänä lentokentällä.. Onneks tuun näkee kaikkii läheisimpiä kavereita vielä nyt tulevana viikonloppuna Wellingtonissa! Leirin jälkeen ajettiin vielä Aucklandin keskustaan kattomaan korispeliä Skycity Breakers vs Brisbane. Tää oli mun elämäni ensimmäinen virallinen korispeli, jonka oon nähny! Sunnuntai-iltana oltiin kotona about 11pm, jolloin olin jo ihan rättiväsyny ja täysin valmis menemään nukkumaan. Oli kyl hyvä viikonloppu ja oon niin onnellinen, et oon saanu tavata niiiiin ihania ihmisiä mun vaihdon aikana!❤️❤️❤️

Huomenna suuntaanki kohti Wellingtonia, jossa yövyn muutaman yön Inan luona. Meiän lähimmät kaverit south island tripiltä on tulossa samaan aikaan, joten niidenki kanssa ehitään vielä nähä ennen, ku kaikki lentääki jo takas koteihinsa. Kuitenki lauantaina joudutaan niidenki kanssa sanomaan lopullliset heipat, katotaan pystytäänkö säästyä kyyneliltä...😪

morning tea😝

my norwegian❤️🇳🇴

lads😝💕

TIME FLIES💫

Taas on ehtiny pari viikkoa vierähtää, etten oo blogiinkaa päivitelly. Täällä kaikki menee kuitenki tosi hyvin! Vapaa-aika on menny taas suurimmaks osin vaan salilla, kavereiden kanssa ja surf clubilla. Säätki on alkanu olee jo tosi hyvii ja päivisin onki reilu 20 astetta. Illat (ja aamut) on kuitenki ihan jäätäviä, joten koskaan ei saa unohtaa extra hupparia/ toppatakkia (toppatakki on aina hyvä vaihtoehto)... Nykyään en oikeen keksi enää mitään kiinnostavaa mistä kirjottaa tänne, ku mulle kaikki mitä täällä tapahtuu on jo ihan arkipäivästä. Yritän kuitenki parhaani mukaan tännekki jotain päivitellä!😊

Koulu loppuuki jo 3.11. eli enää kolme päivää koulua jäljellä! Muuten marraskuu onki 'koekuukausi' eli ei muuta koulua ku external-kokeet. Ite teen kaks koetta; level 2 english ja level 3 stats probability. Molemmat mun kokeista on marraskuun loppupuolella ja koko muu kuukausi onki jätetty opiskelulle... Tän voiki jo varmaan arvata, että aionko oikeesti varata mun KOKO marraskuun opiskelulle...? No en todellakaan.😆 Marraskuussa on muutenki aika paljon ohjelmaa jo ihan senki takia, että se on mun vaihdon viimenen kuukausi... siis mitä ihmettä VIIMENEN?! Mihin tää aika on oikein hurahtanu?!?! Tuntuu, että tää vaihto on menny ihan hullun nopeesti ja mun eka päivä täällä tuntuu vasta parin viikon takaselta. Samalla kuitenki tuntuu ku oisin ollu täällä jo vuosia... Ite en oo yhtää vielä sisäistäny sitä, että enää reilut 5 vko mun vaihdosta jäljellä. Totuus kuitenki iskee naamaan aina siinä vaiheessa, ku joku kysyy, että paljos sulla onkaan vaihtoa jäljellä ja pitää oikeesti alkaa miettiä asiaa. Tällä hetkellä siis 36 päivää, joka ei oikeesti oo yhtään mitään! Mulla on kuitenki päässä koko ajan ajatus, että 5 viikkoahan on pitkä aika, et en mä oo täältä vielä mihinkään lähössä... Oon kuitenki silloin tällöin alkanu miettimään mun elämää takas Suomessa. Voiks se edes olla samanlaista, ku ennen? Onks mulla samat vanhat kaverit? Muistaaks ihmiset enää ees muo? Tunnenks mä oloni vaihto-oppilaaks omassa perheessä, ennen ku sisäistän, et se on mun normaali asuinympäristö...? Miltäköhän tuntuu pukea ihan minkälaiset vaatteet ite haluun, ku lähen kouluun? Entä kävellä samaa vanhaa koulutetä, ku oon vuoden kävelly kouluun ihan eri maisemissa? Osaanks mä käyttää julkisia enää ollenkaa..? Tää lista mun pohdinnoista vois jatkua vaikka loputtomiin, mut nää on oikeesti sellasia asioita, jotka pistää miettimään. Sen voin sanoa jo nyt, että mun täältä lähdöstä ei tuu helppoa, välillä kun vaan edes ajattelen asiaa silmistä tirahtaa muutamat kyyneleet, vaikkakin kotiinpaluu tuntuu tosi kaukaselta ajatukselta. Enköhän mä sen tässä jossain vaiheessa ala oikeesti sisäistämäänki, ku päivät vaan vähenee...

Meil oli pari viikkoo sitte year 13 kiwi party, lounas joka jatku pitkälle yöhön..😝

Mommalta tuli ihana ylläripaketti, kiitos❤️

Richellen ja Olivian syndet💗